Pariisin ilta on täynnä tukahdetettuja toiveita ja toteen saattamettuja haaveita. Pariisin iltaan kuuluvat jatkuvasti uusiutuva elämänhalu ja toivo. Ja on hyvä, jos voi tehdä työtään välittämättä Ranskan eri toimialojen ikuisista lakoista ja elämään tyytymättömien mellakoista. (Müller 1998, 100.)
Pariisin ilta voi kaikesta huolimatta päättyä kuukauden saaste-ennätykseen kauniista ilmasta huolimatta. Lisäksi lakkoaalto voi kiihtyä samalla kun putkimiesten piittaamattomuus putkivuodoistani säilyy tylyn piittaamattomana. Tästäkin huolimatta, mm. suomalainen pariisilaistunut nainen voi nukahtaa laulun ”I love Paris” (Minä rakastan Pariisia). (Müller 1998, 100.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Müller, Tuulikki. 1998. Naisen arkea Ranskassa: Pariisilaiselämää. Pirkka-lehti 11 (Ei vuosikertatietoa, 100.). Ei julkaisupaikkatietoa: Ei julkaisijatietoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.