Valmentamisen taito

Valmentamisen taito on kestävyysjuoksuharjoittelevan henkilön ominaisuus joka mahdollistaa juoksijan kokonaisvaltaisen kehittämisen ihmisenä. Valmentamisen taito voi rakentaa juoksijalle taidon hallita ja kestää pitkäjänteistä ja rasittavaa harjoittelua. (Paunonen 2001, 5.)

”Mitäkö teen, kun olen vammautunut? En ainakaan mitään crosstrainingia. Olen tyytyväinen, kun saan olla pari viikkoa harjoittelematta” (Yobes Ondieki teoksesta Paunonen 2001, 58.)

Juoksuharjoittelun tarkoitus on tuottaa paras mahdollinen tulos vähäisimmillä vaivalla lajinomaisen harjoitusmäärän (mm. kilometrin) puitteissa juoksijan henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden. Tulee opiskella juoksemista ja olemassa oleva valmennustieto tulee kyseenalaistaa ja käyttää mielikuvitusta. (Paunonen 2001, 5.)

Juoksijan valmentamisessa on useita eri tapoja ja menetelmiä. Eräitä juoksuvalmennusta koskevia sitaatteja ovat mm. seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

1. harjoitusohjelmat eivät ole Koraani, vaan ne ovat ihmisten luomuksia. Niitä muutetaan ja jätetään noudattamatta joka päivä (Salah Hissou)
2. kaikki tehokkaat harjoitustavat on keksitty ja kokeneet urheilijat tietävät ne (mukaillen Juha Mieto)
3. keskeisin asia ei ole ohjelmien laatiminen, urheilun tekninen puoli, vaan kahden ihmisen välinen kontakti (Juha Väätäinen)
4. luultavasti urheilijan tunnepuolen ymmärtäminen on kaikkein vaikeinta (Bill Rodgers)
5. vaikeinta valmentajan työssä on sellaisen isällisen tuen antaminen, jota monet urheilijat näyttävän vaativan (Peter Snell)
6. vaikka on olemassa hyviä valmentajia, niin urheilijan on osallistuttava ohjelmien tekoon. Urheilija tuntee itsensä paremmin kuin paraskaan valmentaja (Carlos Lopes)
7. valmentajan on suhtauduttava urheilijaan kokonaisena ihmisenä (Markus Ryffel)
8. valmentajan työn päämääränä on opettaa urheilija huolehtimaan itse itsestään (Pekka Vasala)
9. valmentaminen ei saa olla kokeilemista (Tapio Kantonen)
10. valmentaminen on ryhmätyötä, missä kaksi ihmistä kurkottaa samaan tavoitteeseen (Lynn Jennings). (sitaatit teoksesta Paunonen 2000, 5.)

Valmentaminen on yleisten valmennusperiaatteiden soveltamista pienien oivallusten kautta juoksijan harjoitteluun. Hyvän valmentajan ei tarvitse olla mediaseksikäs ”tuskan filosofi” vaan henkilö joka poistaa juoksijan harjoittelusta suurimmat virheet ja säilyttää juoksijan harjoittelumotivaation. Juoksija voi toimia itse omana valmentajanaan. (Paunonen 2000, 5.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari. 2000. Pääkirjoitus: Valmentamisen taito. Juoksija-lehti 9, (30. vuosikerta, 5.). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.