13–15-vuotiaan juoksijan harjoittelu

13–15-vuotiaan juoksijan harjoittelu perustuu kasvatuksellisuuteen, kärsivällisyyteen ja peruskunnon kehittämiseen. Nuoren juoksijan harjoittelu on sovitettava yhteen nuoren fyysisen ja mielen kypsymisen kanssa. (Paunonen 2002, 46.)

”Juoksemisen on oltava rutiinia, muuten ihmismieli löytää loputtomasti tekosyitä jättää lenkki väliin” (Donald Richie (ultrajuoksija) teoksesta Pekola 2001, 66).

Valmentajat Tom Andtracka, Jukka Toivola ja Lasse Mikkelsson ovat laatineet lyhyet yleisohjeet 13–15-vuotiaan juoksijan harjoittelulle. Ohjeet ovat suuntaa-antavia. (Paunonen 2002, 46–48.)

Andtracka: Kärsivällisyys on valmennuksen tärkein tekijä. Muita harjoittelussa huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. annetaan runsaasti palautetta ja kilpaillaan säännöllisesti
2. harjoitellaan riittävän vähän ennen lajirakkauden syttymistä
3. keskustellaan nuoren ajatuksista nuoren kanssa
4. ohjataan nuorta omalla esimerkillä
5. rakennetaan hyvä lajinomainen suoritustekniikka ja lihashallinta (keskivartalo, pohje, nilkka)
6. rakennetaan peruskunto riittävän hitaasti
7. tehdään nopeusharjoitukset rennolla tekniikalla. (Tom Andtracka teoksesta Paunonen 2002, 46.)

Toivola: Kestävyysjuoksijan usko omaan itseensä on tärkein valmennuksellinen tekijä. Muita harjoittelussa huomioon otettavia asioita ovat mm. seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. aikuistyypin harjoittelu aloitetaan 18-ikävuoden jälkeen
2. annetaan nuorelle kesäloma-aika, ei pidennetä kilpailukautta liian pitkäksi
3. edetään portaittain jokaisella kehitysalueella
4. huolehditaan riittävästä unen määrästä
5. luotetaan omaan harjoituslinjaa ja muutetaan sitä tarpeen vaatiessa
6. osallistutaan kilpailuihin kaikilla ratamatkoilla
7. rakennetaan perusteita koko ajan
8. rataharjoittelu on aina valmentajan valvomaa. (Jukka Toivola teoksesta Paunonen 2002, 47.)

Mikkelsson: Nuoreen kestävyysjuoksijaan ja hänen ominaisuuksiinsa tutustuu parhaiten juoksulenkin aikana. Muita nuoren kestävyysjuoksuharjoittelussa huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. harjoitellaan juoksua aluksi noin 2–4 kertaa viikossa
2. harjoitettaan yleisurheilua noin 1–2 kertaa viikossa
3. laaditaan harjoitussuunnitelma ja sovitaan harjoittelun seurantatapa
4. pyritään yhteisharjoituksiin muiden juoksijoiden kanssa
5. säilytetään harjoittelun monipuolisuus muiden kestävyyslajien harjoittelulla
6. säilytetään mahdollisuuksien mukaan nuorelle tärkeät muut harrastukset. (Lasse Mikkelsson teoksesta Paunonen 2002, 48.)

Kestävyysjuoksun harjoitussuunnitelman sisältö vaihtelee valmentajakohtaisesti. Tarkkojen valmennussuunnitelmien laatiminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia juoksijaan. (Paunonen 2002, 46–48.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari. 2002. Nuoren juoksijan harjoittelu. Juoksija-lehti 4, (32. vuosikerta, 46–48.). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.
Pekola, Tapio. 2001. Etäisten matkojen mies – Donald Ritchie. Juoksija-lehti 1, (31. vuosikerta, 62–67.). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.