Sitaatteja: Ted Corbitt

Ted Corbitt on amerikkalainen afroamerikkalainen ultramatkojen kestävyysjuoksija. Elinikäinen kestävyysjuoksu on mahdollista silloin jos kykenee pitämään juoksumotivaation yllä vuodesta toiseen. (Corbitt teoksesta Pekola 2001, 49.)

”Rakastavaiset, jälkeen katseen ensi säikähdyksen, ja ensimmäisen yhteisen kävelyn puistossa, vieläkö olette?” (tunteiden muuttumisesta Rielke teoksesta Pekola 2001, 51)

Lopettavan juoksijan kunto ja unelma katoavat hyvin nopeasti. Kestävyysjuoksu tapahtuu läsnä olevassa hetkessä, mennyt on mennyttä ja tuleva vain unelmia tai pelkoja. Ted Corbitt on todennut mm. seuraavaa (aakkosjärjestyksessä):

1. kuntoa ei voi varastoida. Se on ansaittava jatkuvasti uudestaan ja uudestaan, loputtomiin
2. on vältettävä ponnistelusta joka vaatii keholta liikaa
3. on yritettävä parhaansa kaikessa mihin ryhtyy (vanhempien asenne)
4. painoharjoittelu on ainoa keino ylläpitää lihasvoimaa ikääntyessä
5. reisien kipua voi vähentää ja niiden koordinaatiota parantaa puristamalla kädet nyrkkiin niin että peukalo painaa etusormia
6. veden ja ravinnon lisäksi tärkein tekijä kunnossa pysymiseen on se, että pakottaa kehonsa kohtaamaan jatkuvasti uusia haasteita
7. äärimmäinen masennus pitkän juoksun jälkeen suojaa elimistöä rasitukselta sen toipumisen aikana. (Ted Corbitt teoksesta Pekola 2001, 48–52.)

Ikääntyminen muuttaa kehoa mutta ei välttämättä mieltä. Kestävyysjuoksijan tulee nauttia juoksemisesta ja jatkaa sitkeästi ikääntymisestä huolimatta. (Pekola 2001, 49–50.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio. 2001. Ultrien ultra: Corbitt Juoksija-lehti nro. 7 (31. vuosikerta, 48–52). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.