Kasviruokavalio

Kasviruokavalio on pääosin kasviperäisistä elintarvikkeista koostuva ruokavalio. Kasviruokavaliota noudatettaessa on vaarana mm. B-12-vitamiinin, energian, kalsiumin, proteiinien ja raudan alisaanti. Tasapainoinen ja riittävä sekaravinto tai kasviravinto antavat elimistölle kaikki tarvittavat energia- ja kudosresurssit. (Ilander 2006, 54-58.)

Sekaravinto, jossa käytetään vähärasvaista lihaa ja 50 % lihasta korvataan kasvikunnan elintarvikkeilla, antaa käytännössä saman kasvisperäisen terveyshyödyn kuin kasviruokavalio" (mukaillen Ilander 2006, 55).

Liian paljon energiaan kehoon tuova kasviruokavalio tekee ihmisestä ylipainoisen, niukka ja riittävä sekaravinto mahdollistaa painonhallinnan (Ilander 2006, 54). Ylipaino voidaan aikaansaada mm. nauttimalla sokeripitoisia virvoitusjuomia ja perunalastuja kermaviilikastikkeen kanssa riittävän usein (huom. älkää kokeilko tätä kotona).

Kasviruokavalioista on useita eri muunnelmia joista kaikki eivät ole perusteltuja ravitsemuksellista syistä. Yleisimmät kasviruokavaliotyypit ovat (aakkostettuina):

1. elävä ravinto: kasvikunnan tuotteet kuumentamattomina
2. fruitaristi; tuoreet ja kuivatut hedelmät ja marjat, hunaja, kasviöljy, pähkinät, siemenet
3. lakto(=maito)-ovo(=muna)-vegetaristi: kasviruokavalio ja maitotuotteet sekä munaa
4. lakto-vegetaristi: kasviruokavalio ja maitotuotteet
5. omnivari (kaikkiruokainen); sekaravinnon noudattaja
6. pesco(=kala)vegetaristi: kasviruokavalio ja kala, maitotuotteet sekä munaa
7. makrobiootikko; uskomusruokavalion noudattaja
8. semi-vegetaristi; sekaruokavalio ilman punaista lihaa
9. "tiedostava" vegetaani: ei käytä ravinnokseen mitään eläinperäisiä elintarvikkeita
10. vegetaani; ei käytä ravinnokseen selvästi eläinperäisiä elintarvikkeita. (Ilander 2006, 57.)

Kasviruokavalioon siirtyminen voi tapahtua uskomusten perusteella (mm. kasvikset eivät lihota, kasvikset ovat "luonnollista" ravintoa, kasvikset ovat "terveellisiä", jne.) mutta juoksijan tulee huolehtia ravitsemusvalmennuksessa siitä, että elimistö saa riittävästi energiaa ja kehon kudosten resursseja. Kaikki eläinperäiset elintarvikkeet poissulkeva ruokavalio (vegetarismi) edellyttää tarkkaa ravitsemusvalmennuksen suunnittelua ja toteutusta. (Ilander 2006, 54-58.)

Elimistö käyttää proteiinit välittömästi eikä muodosta niistä varsinaisia varastoja. Jos elimistöstä puuttuu jokin välttämätön proteiini, se muodostetaan lihaksistoon varastoituneista proteiineista. Elimistön tulisi saada välttämättömiä proteiineja jokaisen aterioinnin yhteydessä. Proteiinien puutostila on todennäköinen vegetaaneilla. (Ilander 2006, 58.)

Huonosti toimivan (energia/ravintoaineet) kasviruokavalion yhteyteen liitetään ns. naisurheilijan oireyhtymä (useita oireita) johon liittyy kasvanut osteoporoosin riski (kalsiumin alisaannin vuoksi) ja kuukautisanemia. Kasviruokavalio voi myös olla syömishäiriöön liittyvä salausmenetelmä. (Ilander 2006, 54-58.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ilander, Olli. 2006. Kasvissyöjän viisaat valinnat (Juoksija-lehti 6, 36. vuosikerta, 54-58). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.