Punkinpurema

Punkinpurema on puutiaisen (pieni hämähäkkieläin) ihmisen ihon puremahaava jota hyönteinen käyttää veren imemiseen. Pureman yhteydessä puutiainen voi tartuttaa ihmiseen mm. puutiaisaivokuumeen (virus, kuolleisuus 2 %, vakavat oireet) tai Lymen borrelioosin (bakteeri). (Anttila 2007, 74.)

Punkki voi suorittaa pureman hiuspohjaan, korvan taakse tai vaateiden peittämälle ihoalueelle. Punkkitarkastuksen voi tehdä peilin avulla mikäli muita henkilöitä ei ole paikalla. Usein punkinpurema aiheuttaa samankaltaista ärsytystä kuin muidenkin hyönteisten purema. (Holopainen 2004, 12.)

Punkkitarkastus on puutiaisalueilla liikkumisen jälkeen tehtävä ihon (ja kotieläimen turkin) tarkastaminen mahdollisten ihoon kiinnittyneiden puutiaisten havaitsemiseksi ja poistamiseksi ns. punkkipihdeillä (ote mahdollisimman läheltä ihoa, pyörittävä ote). Punkkitarkastus voi estää Lymen borrelioositartunnan (tartunta edellyttää usean tunnin purema-aikaa). (Anttila 2002, 15 ja 2007, 75.)

Puutiaisaivokuume tarttuu heti pureman yhteydessä (noin 1 % punkeista kantaa virusta). Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa rokote joka otetaan kolmessa vaiheessa vuoden kuluessa. Ensimmäisen rokotuksen antamisen jälkeen suoja on muutamassa viikossa noin 30 %. (Anttila 2007, 75.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Anttila, Seppo. 2002. Torju punkinpureman riskit (Juoksija-lehti 5, 32. vuosikerta, 15). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.
Anttila, Seppo. 2007. Terveys: Bongaa punkki ajoissa (Juoksija-lehti 5, 32. vuosikerta, 74-65). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.
Holopainen, Katja. 2004. Kunto & terveys: Punkkitarkastus pöheikössä pomppiville(Juoksija-lehti 5, 34. vuosikerta, 12). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.