Kestävyysjuoksuharjoittelun myytit

Kestävyysjuoksuharjoittelun myytit ovat kansanomaisia arkitietämykseen perustuvia uskomuksia, jotka voivat johtaa harhaan kestävyysjuoksijaa. Myytti sisältää yleensä osatotuuden. Tavallisimmat kestävyysjuoksuharjoittelun myytit ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. harjoittelu ei edellytä erityisiä taitoja tai tietoja
2. harjoittelu ei edellytä sitoutumista
3. harjoitukseen ei tarvitse keskittyä (harjoitus on keskustelukerho)
4. juoksu on ikävää, raskasta ja yksitoikkoista (jos liikkuminen on tätä, se on henkilön oma vika)
5. juoksusuorituskyvyn paraneminen on kiinni yksittäisestä tekijästä
6. juosta osaa kuka vain (juoksutekniikkaan ei tarvitse kiinnittää huomiota)
7. kalliit ja muodikkaat varusteet parantavat juoksusuoritusta ja -tekniikka
8. kestävyysjuoksija ei tarvitse voimaa vaan kestävyyttä
9. kestävyysjuoksu on yksinkertaista harrastaa
10. kestävyysjuoksuun ei tarvita erityisiä varusteita.

Juoksumyyttien olemassaolosta tulisi olla tietoinen jotta harjoittelu olisi palkitsevaa mahdollisimman nopeasti harjoittelun aloittamisen jälkeen. Valmentautumisessa tulee kuunnella sydäntään ja olla maltillinen.

Juoksumyyttien takana voi katsoa olevan kateuden, jolla pyritään estämästä ihmiseltä kunnon kohentaminen. Toisaalta, jos juokseminen siirtää elimistön lopullisen liikuntakyvyn menetystä 16 vuotta, kateus on perusteltua. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.