Koiran puremisesto

Koiran puremisesto on tärkein koiran perimä susilauman peruskäyttäytymismalli jossa kehonkieli ja hampaiden käyttö itsepuolustukseen etenevät lievistä voimakeinoista voimakkaampiin voimakeinoihin. Ilman puremisenestoa koira(t) ja ihminen (-set) eivät voisi jakaa samoja alueista tai toimia laumassa. (Hallgren 2009, 55–57.)

Koiran puremisesto on henkinen pidike, jossa hampaiden käyttö aseena etenee näykkäisyistä kohti täydellä voimalla tapahtuvaa puremista. Pureman kohdealue pyritään valitsemaan niin, että kohteen kudosvaurio jää mahdollisuuksien mukaan lieväksi. Vakava purema on myös mahdollinen (noin 10 % sairaalahoitoon hakeutuneista ihmistä, purennan suorittaja yleensä tuttu koira). (Hallgren 2009, 55–57.)

Koiran puremisenesto poistuu käytöstä jos toinen satuttaa vahingossa toista tai jos koira riitaantuu toisen (koiran) kanssa todella pahasti. Koiran herkkiä alueita pureman kohteena ovat kaulan etupuoli ja koiran kasvot (silmät ja kuono). (Hallgren 2009, 57.)

KATSO MYÖS:
Susilauman rauhoittavat signaalit
Sans raison, la flamme d'amour (Rantasila: vain rakkaus)
Sulan kun nään sut kuin jäde auringossa
Je suis clown (Harma: kanssasi on niin hyvä olla)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hallgren, Anders. 2009. Koiraongelmia ja ongelmakoiria – Koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen (11. painos). Ruotsinkielinen alkuteos Problemhund och hundproblem 2008. Suomentanut Tuula Syvänperä. Italia: Tammi.