Vasta-alkajan mieli

Vasta-alkajan mieli on mielentila, jossa ihminen kohtaa jokaisen tekemänsä asian joka ainoa kerta kuin tekisi sen ensimmäistä kertaa eikä ajattele itseään tai päämäärää. Vasta-alkajan vahvuus "asiantuntijaan" verrattuna on se, että hän ei rajaa ratkaisuvaihtoehtojen määrää. (Suzuki 1995, 19 ja 124–126.)

"Vasta-alkajan mieli on tietoisuus vasta-alkajan mielestä. Se tietää kaiken olevan virtaavaa muutosta. – 'Japanissa syömme keväisin kurkkuja'" (mukaillen Suzuki 1995, 127–128).

Hiljaistumisharjoituksen tarkoitus on luoda ihmiselle vasta-alkajan mieli joka toimii ilman käsitteitä ja asioiden järkeistämistä sanattomana tarkkailijana. Hiljaistumisharjoitus voi johtaa sisäisen hiljaistumisen löytämiseen tai sitten ei, pyrkimys sisäiseen hiljaisuuten on tärkein. (Suzuki 1995, 123–124.)

Hiljaistumisharjoituksen sääntöjen tulee olla riittävät ja riittävän vapaat. Sääntöjä on voitava noudattaa säilyttäen leikkisyys ja vakavuus. Vasta-alkaja kulkee omaa tietään kärsivällisesti ja sitkeästi sekä oppii itseltään ja toisilta. (Suzuki 1995, 126.)

Todellinen elämä on elämää tietoisena läsnä olevasta hetkestä, olemalla se asia, jota tehdään. Vasta-alkajan mieli on valmis ja ilman ennakkoasenteita. Vaikeinta on säilyttää vasta-alkajan mieli koko ajan, mutta vain siten voi oppia uutta. (Suzuki 1995, 19–20 ja 124–125.)

KIRJALLISET LÄHTEET;
Suzuki, Shunryu. 1995. Zen-mieli, aloittelijan mieli. Englanninkielinen alkuteos Zen Mind, Beginner's Mind 1970. Suomentanut Mikael Niinimäki & Sini Vilhunen. Hämeenlinna: Unio Mystica.