Hiljainen mieli (zen-mieli)

Hiljainen mieli (zen-mieli⁽¹) on hiljaistunut sisäisen kokemuksen tila, jossa ihminen havaitsee tarkasti ja ilman symboleja sisäisen maailmansa tilan. Hiljainen mieli on täysin ilman suojausta ollen läsnä ja korostuneen valpas. Hiljainen mieli on ulkopuolisten henkilöiden määrittelystä vapaa. (mukaillen R. H. Blyth teoksesta Schiller 1999, 34 ja Saarikoski 1999, 93–95.)

"Kannattaisi avata silmänsä ja nähdä (tässä: itseensä)" (Thomas Merton teoksesta Schiller 1999, 11 ja Schiller 12–13.)

Hiljainen mieli tarkastelee maailmaa tuoreen välittömästi ja pitää kuluvaa hetkeä riittävän hyvänä. Asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät ja jokainen asia, jota tehdään on kokemuksellisesti uusi. (Schiller 1999, -3⁽².)

VIITTEET:
⁽¹kaikki määritelmät zenistä (hiljaisuus) ovat vääriä, tämäkin.
⁽²sivu ennen sivunumeroinnin alkua johdannossa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Schiller, David (toim.) 1999. Zen – opas mielenrauhaan. Englanninkielinen alkuteos The Little Zen Companion. Suomentanut Tytti Träff. Ei julkaisupaikkaa: Karisto.
Saarikoski, Tuula. 1999. Valon ydin. Jyväskylä: Tammi.