- alhainen itsekunnioitus (kehon ja mielen itsearvon lama)
- eläminen menneisyydessä (muistot) tai tulevaisuudessa (haaveet)
- ihmeharjoitusperustainen harjoittelustrategia
- jatkuva ylirasitus/fyysinen passiivisuus-iteraatio
- lajirakkauden puuttuminen
- loputun syyllisyys fyysisestä kunnosta
- tehokkuusajattelu ja mekanisoitunut elämäntapa
- tunneperustainen harjoittelu
- tylsä ravinto (alkoholi, rasva, sokeri ja valkoiset viljatuotteet)
- valittaminen.
Kun henkilö elää kosketuksessa sisäiseen itseensä, hänen herkkyytensä kuunnella elimistön harjoitteluntarvetta (juoksijan vaisto) riittää kertomaan sen, milloin elimistön harjoitteluntarve on todellinen eikä harjoittelu ole korvike- tai muu haittatoiminta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.