Hapenottokyky alkaa heikentyä noin 20-vuotiaana (fyysisesti passiivinen henkilö) tai noin 25-vuotiaana (luontainen heikkeneminen), 30-35-vuotiaana (kestävyysjuoksijat) ja heikkenemisnopeus kiihtyy selvästi noin 65-vuotiaana. Hapenottokyvyn heikkenemisestä 50 % aiheutuu ikärappeumasta ja 50 % fyysisestä passiivisuudesta. (Paunonen 2006, 30.)
"Lihasmassaa tarvitaan tasapainoiseen jänteiden, lihasten, luiden ja nivelten toimintaan, joka alentaa vamma-alttiutta" (mukaillen Paunonen 2006, 40.)Kestävyysjuoksijan tulisi pitää kehon rasvaprosentti alhaisena ja lihasmassan määrä suurena. Lihasmassa ja -voima ovat yhteydessä toisiinsa. Niiden kehitys saavuttaa huippunsa noin 25-vuotiaana ja sen määrä alkaa pienetä latenttivaiheen 35-40-vuotta jälkeen kiihtyvällä nopeudella. Lihasmassan ja -voiman säilyttäminen edellyttää nopeiden lihasärsykkeiden sisällyttämistä juoksuharjoitteluun. (Paunonen 2006, 30.)
Sydämen pumppausteho ja maksimisyke alenevat ikääntymisen myötä. Sydämen sidekudokset menettävät elastisuuttaan ja verisuoniston kovettuminen ja rasvoittuminen heikentävät verenkuljetuskapasiteettia. (Paunonen 2006, 40.)
Juoksusuorituskyvyn aleneminen alkaa selvästi 30-35-vuoden iässä sekä naisilla että miehillä. Kaikilla juoksumatkoilla (100 - 42195 m) keskimääräiset tulokset heikkenevät noin 0,5-1,0 % vuotta kohden 25 ja 60 ikävuoden välillä. Tuloskunnon heikkeneminen tapahtuu kiihtyvällä nopeudella noin 55-65 ikävuoden jälkeen. (Paunonen 2006, 40.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari. 2006. Veteraanin harjoittelu (Juoksija-lehti 4, 36. vuosikerta). Ei julkaisupaikkaa: Kustannus Oy Juoksija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.